Kadonneen kohtaamisen metsästys

Koronaepidemia on tuonut meitä lähemmäksi toisiamme. Vai onko?

Vaikka käynnissä oleva kriisi on tuonut ihmisistä esiin uskomatonta lämpöä ja auttamisen halua, en ehkä koskaan ole tuntenut itseäni yhtä irralliseksi. Kun elämä rajautuu sadan neliön sisälle ja kohtaamiset ovat siirtyneet sähköisiin kanaviin, jää elämään tyhjiö, jota ei pelkällä sosiaalisella medialla saa täytettyä.

Hymiöitä vai halauksia?

“Pahinta on, kun ei ole mitään, mitä suunnitella ja odottaa”, totesi kaverini, kun viestittelimme viikonloppuna. Mietimme, pitäisikö järjestää etätreffit ja kippistellä kuvan välityksellä, mutta ajatus tuntui ontolta. Ravintolatapaamisen typistäminen etäyhteydellä nautituksi take-away -ateriaksi maistui jo valmiiksi haalealta korvikkeelta.

Sillä illallinen ystävien kanssa on muutakin kuin ruokailua. Se on yhteinen kokemus, jossa tunnelmasta nautitaan kaikilla aisteilla. Se on kohtaaminen, jossa hymiöiden sijaan tulisi vaihtaa halauksia.

Miten olemme läsnä?

Live-tapahtumissa ja kokoontumisissa muodostamme linkin toisiimme. Elämme samaa hetkeä, innostumme ja yllätymme yhdessä, vuorovaikutamme toistemme kanssa. Yhteiset kohtaamiset muodostavat elämyksen, tarinan jonka jaamme. On myös helpompi syventää ystävyyttä ja kumppanuutta, kun olemme kokeneet jotain yhdessä – olleet läsnä toisillemme.

Yli 50% ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta muodostuu kehonkielestä. Havainnoimme toistemme eleitä, ilmeitä ja olemusta. Teemme pienistä nyansseista päätelmiä ja yhdistelemme informaatiota. Sanat hukkuvat tuuleen, jos yhteys puuttuu ja kertomus on ristiriidassa kehonkielen kanssa.

Luottamus on paitsi ystävyyden myös liiketoiminnan edellytys. Luottamusta pystyy toki ruokkimaan sosiaalisessa mediassa ja luotettavilla referensseillä, mutta kuitenkin lopulta peli ratkaistaan tunteella. Ja tunne luodaan kohtaamalla toinen ihminen.

Tapahtumien uusi tuleminen

Omassa elämässäni on kohtaamisvaje ja ensimmäisten viikkojen etätyöinnostus on vaihtunut ikäväksi ihmisten pariin. Haluan tavata läheiseni, työkaverini ja asiakkaani muutenkin kuin äänenä ja kuvina puhelimessa.

Digitaaliset työkalut ja ratkaisut tukevat tehokkaasti ihmisten välistä vuorovaikutusta, mutta ne eivät koskaan pysty korvaamaan sitä. Tämän takia tiedän, että tapahtuma-ala selviää käynnissä olevasta kriisistä voittajana. Kun maailma jälleen aukeaa, olemme enemmän kuin koskaan valmiita kohtaamaan toisemme. Janoamme moniaistisia elämyksiä ja tunteikkaita yhteyksiä muihin ihmisiin. Olemmekin viikko viikolta enemmän valmiina kaikkien aikojen kohtaamisiin! Oletko Sinä?

 

Kirjoittaja: Sini Husu